Agiliitoa

Joulukuusta asti ollaan nyt siis käyty agiliitelemässä kerran viikossa. Kertoja on kertynyt nyt kymmenen-viisitoista. Niiden aikana ollaan edistytykin.

Alkutilanteessa suurin osa esteistä osattiin, kepit ja keinu oli ei-osaamislistalla. A-este oltiin menty vain pari kertaa, ja siihen lähdettiin hakemaan varmuutta. Muutenkin lähdille hakemaan varmuutta esteiden suoritukseen.

Keppejä lähdettiin treenaamaan vinokepeillä, ja kepit ovat olleet nyt n. kolmen viikon ajan suoritusvarmat. Eri kulmistakin tuleminen onnistuu, tosin suora kulma on vielä liian hankala. Eteenlähettäminen ei enää onnistu, joskus se toimi, mutta kerran jouduin huutamaan koiran takaisin, kun meni väärin, eikä sen jälkeen ole suostunut eteenlähetykseen. Siinä on siis vielä tekemistä. Sen sijaan minun juoksulinjalla ei ole juurikaan merkitystä, kunhan vain liikun. Jos pysähdyn, Rollekin pysähtyy.

Keinukin on joskus ollut parempi. Kerran se kuitenkin meni lentokeinuksi, ja sen jälkeen on jäänyt varmistelemaan. Menee siis keinun hyvin, mutta jää minun ihanteesta. Ihanteeni siis on, että koira juoksisi täysillä kontaktialueelle ja pysähtyisi siihen. Rolle kuitenkin juoksee täysillä siihen asti, kunnes huomaa keinun liikkuvan ja pysähtyy sitten. Viimeaikoina olen hoitanut tätä pyrkimällä lentokeinuihin, ajatuksella, että se juoksisi vain eteenpäin ja sitten tulevaisuudessa pysäyttäisin sen kontaktille käskyllä. Tämä on auttanutkin hieman. Lentokeinuja ei ole tullut, mutta se ei pysähdy enää, vaan jatkaa hieman hitaammin keinun lähdettyä liikkeelle.

Muutenkin suorituksiin on tullut lisää vauhtia varmuuden mukana. Kun Rolleno  varma, mitä täytyy tehdä, se uskaltaa ottaa vauhtia mukaan. Tällä hetkellä epävarmin suoritus on mutkaputkisaa ja se näkyy vauhdissa sekä siinä, ettö joudun ohjaamaan Rollea erityisen tarkasti, jotta se menee putkeen. Tähän on auttanut toistot. Vieläkin se hidastelee mutkaputkissa, muttei niin paljoa eikä vaadi niin tarkkaa ohjausta.

Suurta edistystä on mielestäni tapahtunut. Erityisesti kepeistä olen ylpeä. Rolle menee ne itsenäisesti ja vauhdilla. Ainoa, mikä sille on merkityksellistä, on oma liikkeeni. Sen suunnalla tai etäisyydellä ei ole merkitystä, kunhan liikun, niin Rolle menee hyvin. Muutenkin vauhtia on tullut superisti lisää ja entiseen minä edellä, koira perässä -mallin sijasta mallimme on nyt, ettö koira edellä, minä perässä. Rolle myös ohjautuu paremmin kuin ennen ja kestää etäisyyden ottoa. Olen tyytyväinen talven antiin.