Herraa sopii ihailla vähän kauempaa

Maailmanvoittaja 2014, Haapaniemi Elina, avoin luokka

"5-vuotias hyväntyyppinen musta kermanvaalein merkein, saisi esiintyä hieman luottavaisemmin, riittävä päänmuoto. Silmien tulisi olla tummemmat ja korvien sijainniltaan paremmat, hyvä luusto ja runko, hieman niukat takakulmaukset
liikkuu hyvin askelin" EH

 Odotettu EH:han sieltä tuli. Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, en jaksanut parhaimmissa unelmissanikaan toivoa, että sieltä ERI SA olisi tullut (koska Maailmanvoittajassa oli poikkeuksellisesti yhdistetty ERI SA).

Se, mihin en ole tyytyväinen, on tuon kehäkäytös. Se väisti tuomaria jälleen, tosin antoi kyllä loppujenlopuksi tutkia ihan hyvin. Rolle on ilmeisesti sitä mieltä, että näyttelykehissä se on tärkeissä hommissa, eikä häntä sovi häiritä. Herraa sopii ihailla vähän kauempaa, sieltä sitäpaitsi näkee kokonaisuudenkin paremmin. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä en jaksa tuota sen enempää murehtia tai kouluttaa, kun olen vähän kaavaillut, että tämä jäänee meidän viimeiseksi näyttelyksi. Säästetään mieluummin aika- ja rahavarantoja muihin harrastuksiin, joista sekä minä että koira nautitaan enemmän.

Sensijaan yleiseen käytökseen näyttelypaikalla olen tyytyväinen. Alkukiinnostusta kaikkeen esiintyi jälleen, mikä on ymmärrettävää. Pikkuhiljaa tyyppi otti rennommin ja rennommin, lopussa se oli rauhallisempi kuin varmaan koskaan. Yhteiselo toisten koirien kanssa sujui hyvin.

Ja kävin mä ihastelemassa maailmanmenoa sisällä hallissakin. Yhtään minua kiinnostavaa rotua en sieltä sillä hetkellä löytänyt, joten kehäkierros oli nopeasti ohi. Rotutorilta löytyi tuttuja Lappalaiskoirat ry:n kojulta, ja sielä tuli vietettyäkin hetkinen. Siinä vaiheessa suuntasin sitten shoppailemaan, ja koiratavaroiden suurkuluttajana olin ihan innoissani niistä tavaroista. Ihailin niitä kaikkia tavaroita ja kuolasin ihanuuksien perään. Sitten huomasin, että mun rahat on kotona.