Häkkiotuksia

Pikkuhiljaa alkaa jo ihan oikea kesä lähestyä. Kesätyöt alkaa jäädä taakse ja kesän tarkoitus - loma, ilo ja vapaus - selkenee päivä päivältä. Yksi tärkeä rajapyykki kesän tapahtumia odotellessa on se, kun mun huoneen valtaa häkki. Tai no tänä vuonna kaksi häkkiä.

Bean häkki vrt. Rollen häkki. Kuvakulma ei anna kunnolla oikeutta, mutta Rollen häkki on tuplasti isompi...

Bean häkkihän on ollut tuossa mun sängyn päässä (eri paikka kuin kuvassa siis) jo varmaan kesäkuun alusta lähtien. Tänään kuitenkin roudasin Rollenkin häkin tilanviejäksi. Lappalaiskoiraleiri, here we come!

Viikkojahan tuohon leiriin on vielä vaikka kuinka. Ööö kolme, melkein neljä? Tänä vuonna kuitenkin päädyin aloittamaan tämän totutuksen näin aikaisin, kun ennen leiriä olen 8 päivää pohjoisen reissulla. Ja kukaan muu ei ollut halukas heräämään keskellä yötä. Nyt on 16 yötä ennen reissua aikaa totuttaa karvaotukset häkissä nukkumiseen, tavoitteena olisi pidentää nukkumisaikaa 30 min joka yö niin, että reissulle lähtiessäni nuo pystyisivät olemaan koko yön eli 8-9 h häkeissään.

"Mistä tänne pääsee sisälle?!?!?!" -Bea

Itse häkki ei ole kummallekaan koiralle ongelma. Kuten kuvasta näkyy, Bea etsii erittäin aktiivisesti ovea (harmikseni en onnistunut nappaamaan kuvaa silloin, kun Bea taiteili tuon peitteen välissä) ja menee mieluusti häkkiinsä. Bean ongelma on kuitenkin pitkät ajat yksin häkissä, jolloin se alkaa vikisemään. Ahkerasti olemme treenanneet tätä ja jatkammekin sitä, vapaa kulku häkkiin on jo tuottanut jonkin verran tulosta ja Bea tykkää nukkua häkissään silloinkin, kun ovi on auki.

Rolle taas ei ole ihan yhtä innoissaan menossa häkkiinsä. "Harmikseni" se ei myöskään ole tulossa sieltä ulos yhtään innoissaan. Sillä ei onneksi ole pelkoa houdinihommista, kuten Bealla. Rolle ei myöskään tylsisty häkissä olemiseen, ihan tyytyväisenä se sielä on. Aluksi Rollella kuitenkin tulee kuuma, joten siksi totuttaminen on tehtävä rauhassa. Varsinkin näin, kun itsellä on töitä, on tärkeää saada nukuttua, eikä valvoa koko yötä, kun joku läähättää niskaan ja vaihtaa asentoa vartin välein.

Mutta neljän vuoden aikana on edistystäkin tapahtunut! Aina ei olla pystytty tekemään näinkään lyhyellä totuttamisajalla (muistaakseni joskus ollut jopa 1,5 h lisää yössä), mutta joskus tehtiin jopa niin, että aikaa tuli lisää 20 min joka yö ja joka kolmas yö pysyi samassa. Kuitenkin tänään oli ensimmäinen kerta, kun Rolle rauhoittui jo ensimmäisen totutusyön aikana!