Positiivisten yllätysten päivä

Rolle päätti yllättää tänään oikein olan takaa. Oltiin siis Ruovedellä ryhmänäyttelyssä, tuloksena ERI AVK2, tuomarina Markku Kipinä.

Ryhdikäs, kevytluustoinen, jolla pitkä lanne. Hyvä ylälinja ja häntä. Voisi olla takaa kulmautunut enemmän. Vaaleat silmät pilaavat ilmettä. Purenta ok. Riittävä askelpituus. Miellyttävä luonne.

Tuloksenahan tuo ERI ei ole kovin hääppönen, mutta meille todellakin erinomainen. Ennen ollaan saatu pelkkää EH:ta, joten nyt saatua ERIä osaa arvostaa, varsinkin kun hyvät arvosanat oli tällä tuomarilla melko tiukassa.
Arvostelu ei oo mun mielestä kovinkaan koiran näköinen. Mun silmään (ja kun vertaa toisiinkin lapinkoiriin) tuolla ei kyllä ole kevyttä luustoa. Mä myös sanoisin (kuten aikaisemmatkin tuomarit), että takakulmauksia tuolla on ihan hyvin, kun taas etukulmaukset on niukahkot. Tai sitten se on talven aikana heittäny takakulmaukset menemään ja ostanu jostain lisää etukulmauksia.

Rolle yllätti myös yleisellä käytöksellään. Se osas ottaa suht. rennosti eikä murissut kuin yhdelle, joka tuli liian lähelle. Erityisen tyytyväinen olen siihen, kun Rolle ei sen suuremmin reagoinut aivan selkämme takana tapahtuneeseen ärinäkeissiin. Tyyppi vain vähän katsoi ja sitten haki kontaktia. Ihana!
Rolle myös rauhoittui todella hyvin sekä häkissä että narun päässä. Vitsit, elättelen toiveita, että tää vielä joskus oppisi, ettei toisista koirista tarvitse ottaa kierroksia ja ruveta ärisemään.

Junior Handlerissa oltiin mukana ekaa kertaa elämässämme. Taso oli kova, ja vanhempien luokassa oli mukana neljä taitavaa ja hyvää esittäjää. Ennen kehään menoa en olisi osannut arvata lopputulosta. Me sijoituttiin vanhempien luokassa ykköseksi!

Rolle esiintyi jokseenkin paremmin rotukehässä. Junnukehässä se otti välillä pari laukka-askelta ja vingahteli, ja tuomarin tullessa moikkaamaan pakitti vähän. Muuten meni ihan hyvin, tyyppi seisoi nätisti eikä tarvinnut pahemmin asetella tai pitää hännästä kiinni.

Koiria vaihdettaessa sain ensin itselleni walesinspringerspanielin. Koira oli mukava esittää, oli rauhallinen eikä hetkahtanut omistajanvaihdoksesta.

Tuomarimme päätti vaihdattaa koiria vielä kerran ja sain käsiini serra de airesinpaimenkoiran. Tämäkin kipale oli mukavaa ja rauhallista esitettävää.

Omasta mielestäni suoriuduin kiitettävästi, ja arvostelupaperissakin luki "hyvää, rauhallista esittämistä". Luulen kuitenkin, että Rolle sinetöi voittomme, sillä sen verran, mitä sitä kerkesin sivusilmällä katselemaan, päätti se ottaa ilon irti vieraista esittäjistä. Se riehui, veti, haukkui, istui, ei asettunut seisomaan... Kunnon pelimies :D

Junnujen BIS-kehässä vastaan tuli kaverini Lyyli ja cockerspanieli nuorempien luokasta. Lopulta sijoituimme JH-BIS-kehässäkin ykköseksi, ja näinollen sijoituksemme oli 1./1.

Saimme JH:sta upeat ruusukkeet ja JH-kärpäsen pureman :D. Katsotaan nyt, nähdäänkö meitä tulevaisuudessakin junnukehissä.

Kiitos vielä kerran Ruoveden näyttelyn järjestäjille ja tuomareille! Erityiskiitos Markku Kipinälle, JH-tuomari Saana Simolalle ja Maaritille, joka otti meidät autoon ja mahdollisti tämän upean päivän!

Vapun tokokoe Ylöjärvellä

Me siis korkattiin virallinen harrastusura tokoilemalla vappuna pisteisiin 150/200p ALO2.

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 8
Seuruu kytkettynä 6
Seuruu taluttimetta 6
Liikkeestä maahanmeno 8,5
Luoksetulo 8
Liikkeestä seisominen 8
Hyppy 8
Kokonaisvaikutus 7

Koko kokeen ajan kävi ylikierroksilla, mikä ilmeni vinkumisena. Suurin osa pistemenetyksistä johtui siis siitä. Paikallamakuussa vaati kaksoiskäskyn sekä alussa että lopussa. Osaltaan mun vika, koska en mielestäni käskenyt riittävän voimakkaasti ja selkeästi, jolloin koira skippasi ekat käskyt.

Yksilöliikkeisiin petrasin käskytystä, ja käskyt olivat selkeät ja Rolle kuunteli. Kaikista yksilöliikkeistä lähti pisteitä ääntelyn takia. Lisäksi seuruissa esiintyi lähinnä ohjaajan perseilyä, mutta myös koiran. Itse mm. käännyin oikean kautta täyskäännöksen ympäri, kun liikkuri käskytti "Käännös vasempaan, mars!". Rollen perseilyistä mainittakoon ainakin hihnaseuruun alku - tuomari oli pari metriä meidän linjasta sivussa ja tuo sitten yritti tuomarin luo. Onneksi siinä kohti oli juoksuosuus, niin sain kahdesti käskettyä seuruuseen. Loppumatkan tulikin sitten ihan ok. Vapaana seuruuta osaltani ihmettelen, koska mun mielestä se meni huomattavasti paremmin kuin hihnaseuruu. Tietenkin ääntelyä esiintyi ja hieman edisti ja poikitti, mutta olisin odottanut hieman parempia pisteitä verrattuna hihnaseuruuseen.

Meidän ongelmakohta eli jäävä maahanmeno - luoksari - jäävä seisominen meni kuin menikin ääntelyä lukuunottamatta nappiin. Ennen koetta meillä oli ongelmana, että koira läsähti seisomisessa maahan (koska maahan tuolla vahvempi ja sai jo vahvistusta edellisessä jäävässä). Nyt kuitenkin molemmat jäävät onnistuivat, yhtenä syynä voin pitää omaa selkeää käskytystä. Ennen meidän käskyt olivat äänenpainoltaan kovin samanlaisia ja jonkun aikaa ennen koetta rupesin tekemään niille selkeää eroa. Kokeessa muistin vielä korostaa eroa, ja koira toimi!

Hyppy meni oletetusti - hyppäsi hyvin ja teknisesti liike meni oikein, mutta se ääntely. Kokonaisvaikutuksen pisteet lähti ääntelystä ja siitä  kun R käbi yhessä välissä moikkaamassa liikkuria.

Ääntelyongelmaa meillä ei siis enne  ole ollut, ja itse reagoin siihe  täysin väärin. Meillä oli reilusti aikaa ennen omaa vuoroa ja olisin siinä voinut hyvinkin saada Rollen rauhoittumaan, mutta en siinä tilanteessa vain tajunnut. Suorituksemme aikana huomasi, että jonkinlainen puuhailu ennen koetta olisi auttanut, sillä loppua kohden rauhoittui hieman. Seuraavalla kerralla siis puuhaillaan jotain oikeaa (nyt siis vain istuskeltiin ja yritin saada sitä rauhoittumaan totuttamalla paikkaan), jotta saadaan oikea vire päälle. Toisaalta nään tän korkean vireen hyvänä juttuna, koska se tekee niin paljon nätimmin korkeessa vireessä. Mun pitää vaan muistaa olla selkee ja lukea koiraa myös ennen meidän vuoroa.