Synttärit hakumetsässä

Hieno mies alias Rolle viettää tänään 7-vuotissynttäreitään! Päivään on kuulunut kaikkee, mistä Rolle on nauttinut, mm. nukkumista. Toisin sanoen ei mitään kovin erikoista, aikalailla normaalia elämää. Synttärilahjaksi ostin Rollelle poron luita ja lisäksi se saa illalla nauttia poroillallisesta. Ei ehkä mikään kaikista luovin synttärilahja, mutta ei se mitään tarvinnut, joten päätin, että en sitten sille mitään turhaa edes osta. Tosin se ei arvosta, että ne luut on tollasessa paketissa...

Myös Bea on tänään puolikas synttärisankari eli siis Bea viettää 3,5-vuotissynttäreitä. Se ei mitään erikoisempaa lahjaa saanut, saa tosin kyllä osansa Rollen poronjauhelihasta (pienemmän osan toki!) ja varmaan jossain vaiheessa luunkin, mikäli Rolle suostuu luopumaan omistaan (okei, siltä ei kysytä, koska se ei luopuis). Bealle päivässä on varmaan ollut nautinnollisinta palloleikit ja metsässä juoksentelu.

Rolle taas pääsi tänään nauttimaan hakureeneistä. Synttäreiden kunniaks tarjottiin herkkuja niin treenikavereille kuin heidän koirilleenkin. Herkkujen jakamista kivempana Rolle kuitenkin piti itse toimintaa. Otettiin sille neljä ukkoa, eka oli vasemmassa etukulmassa avoimessa umpipiilossa, syvyyttä joku öö oisko ollu 30-40 m. Piilo oli ihan uudenlainen hökötys meille, muovinen, umpinen puutarhatarvikelaatikko. Rolle aloitti haukun hienosti eikä edes yrittänyt teurastaa tuota umpipiiloa, joten huippua! Palkkansa se sai haukun aloituksesta.

Toisella puolella ukko oli suunnilleen samassa syvyydessä, mutta koiran piti edetä alueella päästäkseen perille. Ongelmana oli se, että matkalla oli nyppylä ja mä en nähnyt yhtään, mitä se koira siellä puuhas. Todennäkösesti kävi tarkastamassa matkalla olleen tyhjän, mutta luonnollisesti avonaisen umpipiilon ja suurella todennäköisyydellä jotain muutakin, koska sillä kesti jonkin aikaa löytää perille. Maalimiehellä aloitti haukun hienosti ja tällä kertaa haukkui 10-15 haukun sarjoja välipalkalla, kunnes itse pääsin perille.

Paras idea ikinä - kirjoittaa purkkeihin ohjeet maalimiehelle!

Kolmannella piilolla, jälleen vasemmalle puolelle, Rolle teki oikein mallikelpoisen L:n mallisen piston ja löysi ukon hienosti. Paljoa ei haukun aloituksessa aikailtu, Rolle otti sopivan paikan haukkua ja haukkui siinä sitten niin kauan, kunnes olin itse paikalla. Kerran katsahti mua, kun lähestyin, mutta kokonaisuutena kuitenkin hyvä haukku. Ja piilollakin tuli hienosti hallintaan.

Neljäs piilo oli taas oikealla puolella nyppylän takana. Sillä kesti taas, mutta lopulta löysi. Ens kerralla pitää pyytää et mentäis johkin toiseen paikkaan, jotta vois tsekata, johtuuko toi, että kestää, siitä, että tallaus on tehty niin, että on tavallaan tultu takarajalta eturajalle, mikä vois aiheuttaa sen, että Rolle lähtee tallauksien suuntaan eli työskentelemään taaksepäin. Ukot kuitenkin löytyy joka kerta hienosti lopulta, niin myös tänään tämä neljäs. Viimeisellä oli 10-15 haukun sarja ja sen jälkeen palkkapurkki auki. Ja Rollen ilme oli kyllä aika nauttiva, kun maalimies sitä piilolla rapsutteli!

Mitäs sitten?

Nyt kun on kaikki alokkaan kokeet Rollen kanssa käyty, on varmaankin aika miettiä sitä, että mitä suunnitelmia sitä tulevaisuudelle onkaan. Kiitos ideasta Smurffille!

Tokonhan lisäksi me ollaan tehty tavoitteellisemmin hakua, joten siihen liittyen seuraavana silmissä siintää BH-koe. Tottisosuus on ollut siihen hyvällä mallilla jo jostain viimevuoden loppukesästä, mutta arki ja koiraohitukset on ollu jo pidemmän aikaa meille suurempi murheenkryyni. Joskus lokakuussa koettiin äkillinen edistyminen ja yks otus tajus, et niistä koirista voi mennä ohi ilman, että niitten päälle yrittää hyökätä. Ja talven mittaan ollaan sitten menty vielä vähän lisää eteenpäin. Tavotteena oliskin, jos pääsis helatorstain tienoilla kokeeseen!

Sit seuraavalle kokeelle en oo miettiny sen tarkempaa aikataulua. Suunnitelmiin kuitenkin kuuluu niin hakukoe kuin avoimen luokan tokokoekin. Hakukoetta varten ollaan itsenäisesti treenailtu tottista. Seuruu jne, jotka kuuluvat BH-kokeeseen, luonnollisesti sujuvat. Mutta sitten ne, mitä ei BH:ssa ole eli jäävä istuminen, noudot ja eteenmeno. Istumisen kanssa saadaan kyllä tehdä vielä töitä, mutta enhän mä voi olettaa, että joku on valmis, jos me ei sen eteen töitä olla sen enempää tehty. Eteenmenokin alkaa olemaan varsin hyvällä mallilla, palkan häivyttämistä pitää vielä tehdä, mutta kyllä sekin siitä.

Noutoihin kuuluu tasamaanouto, hyppynouto metrisen esteen yli ja vinoestenouto. Virallisella a-esteellä ei olla vielä koskaan päästy tekemään, joten se pitäisi testata. Agilityn a-esteellä homma kuitenkin sujuu vallan mainiosti. Metrisen esteen yli noutaminen taas on tuon otuksen lempparihommaa. Mä en ymmärrä, millä logiikalla tuo maailman matalavireisin otus kerää itestään niin paljon, että menee ihan heittämällä siitä metrisestä yli, mutta en kyllä valita. Sen sijaan tasamaanouto... Niin se tasamaanouto. Se kyllä lähtee sinne suurella innolla, mutta ei sillä mikään kiire oo takasin. Ollaan tätä jonkin verran reenattukin, mutta kun ei vaan onnistu niin se kyllä syö intoa siitä hommasta ihan hirveesti.

Maastot eli esine- ja henkilöetsintä ovat nekin vielä kesken. Esineitä pääsee tässä kohtapuoliin jo reenailemaankin paremmin, kun metsät alkaa olla siinä kunnossa. Eiköhän se siitä, pitänee vaan sitten ihan hakuryhmänkin kanssa tehdä, jotta saa vähän vieraampia hajuja sinne ruutuun. Varsinaisen haun puolella Rolle tekee valmiita pistoja ja haukkuu hyvin, tarvittaessa niin kauan, kunnes saavun itse paikalle. Umpipiiloilla pitää kuitenkin vielä vahvistaa ilmaisua, niillä kun tuntuu välillä usko loppuvan kesken ja sit yritetään päästä piiloon sisälle. Myös tyhjiä pistoja vois jossain vaiheessa ruveta ottamaan. Todennäkösesti sitten, kun päästään taas reenaamisen makuun ja kunnon mettiin, viimeks ku reenattiin vaan treenikaverin pihapiirissä.

 Avoimessa luokassa tulee sitten tokoonkin aikas paljon meille ihan uutta juttua. Tulee ruutu ja tulee merkinkierto ja jäävä istuminen ja peruuttaminen ja paikallaistuminen. Ja se kirottu nouto. Saanks mä vaan skipata sen noudon ja siirtyä suoraan voittajan hyppynoutoon? Kyllähän siitä pisteitä nykyselläänkin tulee, mutta olis kiva saada se palautusvauhtikin kasaan.

Jäävä istuminen on sillä ihan samalla mallilla ku pk-puolellakin. Eli treenin alla. Pysähtyy suurella varmuudella istumaan, kun peruuttelen sen edessä ja käskytän pelkkää istumista. Mut sit jos koettaa sekotella jotain muuta niin menee herkästi vaan lottoarvonnaks. Treeniä siis tarvitaan! Peruuttaminen sen sijaan on varsin hyvällä mallilla, se peruuttaa nätisti pidempääkin pätkää. Ja nimenomaan peruuttaa, ei siirrä takapuoltaan askel kerrallaan. Tosin pysähtyminen näyttää istumistyylistä johtuen kömpelöltä, mutta sille ei oikein voi mitään. Paikkaistuminenkin sillä on ihan yhtä varma ku paikkamakuu, eli toisin sanoen ei mitään ihmeellistä sen saralla.

Ruutu on hyvällä mallilla. Rollella on ruudussa kosketusalusta ja se irtoo sinne tosi hyvin, myös pidemmältä matkalta. Jätkä jopa yllätti ja on alusta asti laukannut ruutuun! Varmaan eka tokoliike, jossa ei oo vauhdin kanssa jouduttu tappelemaan! Pikkuhiljaa häivytellään kosketusalustaa ja vahvistetaan virittelysanan merkitystä niin tästä tulee hieno. Ja ennenkö kukaan tulee kysymään niin totean sen, että ruudussa Rolle menee suoraan maahan. Saatto olla hyvä päätös tai huono, sen näkee sitten. Mutta halusin kokeilla molemmilla koirille eri tapoja ja sattuneista syistä sitten Bealle valikoitui seisominen ja Rollelle maahanmeno.

Ja sit se törppö. Tai merkinkierto. Tai mikä lie onkaan. No sitä ei olla tehty yhtään. Siellä se törppö seisoo taustalla ja Rolle ei tee mitään. Mutta siis sen vain sanon, että tää on ihan suunnitelmallista. Halusin nimittäin esitellä sille ruudun idean kunnolla ennen törpön esittelemistä. Tähän ajattelin niinkin fiksusti, että ruutu on liikkeenä koiralle vähän hankalampi hahmottaa, joten jos mä vahvistan merkkien kiertoa ensin, en tuu ikinä saamaan sitä irtoomaan niistä merkeistä ja suuntaamaan keskelle ruutua. Saas nähdä toimiko mun ajatus.

Eli siis lyhyesti sanottuna me ei aiota jäädä laakereillemme makaamaan, vaikka nyt tulikin tuo TK1 ansaittua. Treenit jatkuvat aivan kuten ennenkin, itseasiassa viimeks ollaan itse alokkaan juttuja treenattu öööö ennen syksyn koetta. Niin, ja unohdin melkein mainita muut avoimen muutokset esim. luoksetulon lähtö makuulta, käännökset seuruun juoksuosuuksissa, liikkeestä seisominen ja kaukojen matkan lisääminen. Nää on kuitenkin sellasia, mitkä meillä on jo valmiiks hanskassa, joten en nyt niitä lähde sillä tavalla erittelemään. Meidän matkamme jatkuu tästä eteenpäin, ja toivottavasti vielä pitkään!

Viikonlopun treeneistä

Lauantaina meillä oli vuoden ekat hakureenit! Oli muuten kivaa! Meidän ryhmällä ei siis ollu tarkotus pitää talvitaukoa, mutta kun ei saatu ihmisten aikatauluja sopimaan yhteen, treenejä ei vaan syntyny. Oli muuten yks jos toinen koira vähän liekeissä.

Alkuun treenattiin ilmasuja, oltiin siis yhden treenikaverin vanhempien maatilalla ja siinä pihassa oli hyvää tilaa haukutella vähän otuksia. Rollelle otin ensin niin, että se näki, kun ukot meni piiloihin esim. lumikasan taakse. Sitten lähetin sen sinne ja parikymmentä haukkua. Hyvin meni, sillä kestää aina pieni hetki ennenkö alkaa haukkua, mutta antaa kestää, se on ihan luonnollista. Ei kumminkaan ikuisuuksia vitkuttele, sen hetken, että saa tarkistettua, että se on varmasti ukko ja valmistauduttua haukkuun. Toinen ilmasu tehtiin niin, että mä ja loput treenikaverit käveltiin siinä ympärillä, kun Rolle haukku yhdelle. Välillä vilkas mua, mutta muuten haukku ilman taukoja eikä sitä siis selkeesti häiritse lähestyvät tai etääntyvät ihmiset.

Seuraavaks otettiin vähän umpipiiloja. Ensin avonainen kevythäkki, ei mitään ongelmaa. Hieno haukku irtos. Sit sen jälkeen umpinainen kompostiverkosta ja pressusta kyhätty piilo. Tähän liittyen saatte ihailla mun hienoa taideteosta:

Siinä siis mun hieno vihree piirustus yrittää esittää sitä kompostikehikkoa. Siellä oli siis ihminen sisällä, mutta Rolle oli ihan varma, että se on ton ison valkosen pressun alla (siellä oli puita) ja Rolle sitten haukku sitä. Se myös kävi sielä päällä, mistä kertoo tassunjäljet. Tulipahan ainakin testattua, että tollaset pari metriä korkeet, epämääräset ja ääntä pitävät jutut ei oo sille este eikä mikään. Lopulta saatiin se mun ohjauksella uskomaan, että ihminen oli sen kompostiaidan sisällä, mutta sitten Rolle ei meinannut enää alkaa haukkua sitä, vaan olis halunnu suoraan sisälle.

Se, mistä epäillään tuon puukasaa ihmiseks luulemisen johtuvan, on tuuli. Mun hienot tuulipiirrustukset osoittaa, mistä tuuli. Näinollen tuuli varmaan paino ihmisen hajun tohon isoon kasaan, johon se sit pysähty, ku ei eteenpäin enää päässy. Mutta saatiinpahan joku, mitä reenata kotioloissa: umpipiilolle haukkumista. Ollaan sitä kyllä tehtykin, mutta nyt otetaan tehokuuri siihen, että sitä umpipiiloa ei yritetä avata itse.

Itse etsintä meni hyvin. Ekaa lähetystä jouduin korjaamaan, koska en osaa lähettää kerralla suoraan ja tokalla kutsuin vahingossa piilolta pois, koska luulin, et se on eksynyt väärälle piilolle. Onneks lähti sinnekin sit vielä uudestaan hienosti. Ekalle piilolle otettiin haukkua niin kauan, kunnes ehdin itse paikalle. Laskin niin n. 40 haukkua ehti haukkua ja hyvin meni. Toka oli sama pressupiilo kuin aiemminkin ja sille otettiin niin, että kunhan nyt alottaa haukun niin saa palkan. Kolmannella piilolla oli avonainen umpipiilo, sille haukku hyvin. Tosin piilossa ollut ihminen onnistu melkein kaatamaan piilon Rollen päälle, mutta onneks jätkä ei tollasista ota itteensä. Viimeselle ukolle tuli sitten suorapalkka, kun maalimies unohti et piti haukuttaa. Mut eipä tuo nyt niin haitannut.

Sunnuntaina sitten lähdettiin tokoreeneihin. Rolle teki kaks hienoa pk-hyppyä ja kolme hienoa a-estenoutoa. Ekalla heitin ite niin vinoon, että oli pakko korjata, joten korjattiin sitten sitä.  Näähän on Rollen lemppariliikkeitä, mun vaan pitää opetella heittään. Suurin osa heitoista osuu meinaan esteeseen tai menee ihan vinoon. Hups.

Välissä Bea teki kaukoja. Oon vaihtanu sille etutassukaukot, niistä vois tehä ihan oman postauksenkin. Bea teki tässä välissä myös noutoja. Mä en ymmärrä, mikä mussa on vikana, kun en millään tekniikalla saa kummallekaan hyvää palautusvauhtia.

Sitten tehtiin paikkiksia, Rolle istui ongelmitta, Bea makasi. Bealla pientä haistelua. Pitäisköhän sillekin opettaa pää maassa makaaminen... Mutta Rolleen sai kyllä olla taas tyytyväinen, 2 min istui paikallaan ja oli ööö toka kerta ku reenattiin tätä!

Bea teki pienen tauon jälkeen vähän ruutua. Tässäkin sillä on vauhtiongelma... Bea teki myös vähän jääviä, kaikki kolme on yhtä vahvoja, muttei lähelläkään valmista. Tehdä,n niin, että mä peruuttelen sen edessä, pikkuhiljaa siitä olis tarkotus siirtyä sen vierelle kulkemaan. 

Toisessa pätkässään Rolle teki ruutua, sillä on hieno ruutu just nyt. Toki sielä on kosketusalusta ruudussa, mutta häivytellään sitä. Mutta kerrankin sillä on vauhtia! Tehtiin myös jäävää istumista, yksikseen menee hyvin, kun peruuttelen sen edessä. Mutta yhtään ei auta sekotella muita sekaan. Treeniä, treeniä. Peruuttelut sen sijaan on hienossa mallissa, voitais tehdä vaikka koko seuruukaavio peruuttamalla! Ainoo vaan niin pysähtyminen näyttää kömpelöltä, koska se pitää etutassunsa paikallaan istuutuessaan, mikä on vähän hitaampaa ja kömpelömpää, kun puhutaan peruuttamisesta. Mutta kyllä sekin siitä!

Ihan lopuks tehtiin vielä x ajan pitunen paikkis kyytiä odotellessa. Bea oli puussa kiinni, koska mä en ota kahdella koiralla paikkista samaan aikaan, ja Rolle istui. Hienosti keski mun kengännauhansolmimis- ja kuvaamishäiriötkin.