Vihdoinkin kotona ja aikaa kirjottamiselle. On ollut kyllä meneväinen kuukausi, kun paria päivää reilun kuukauden (27.6.-29.7.) aikana oon ollu tasan neljänä päivänä kotona... Ja ne päiväthän on luonnollisesti mennyt seuraavaan reissuun pakatessa. Paljon on ehtinyt tapahtua, joten aloitetaan tarinointi.
Lappalaiskoirat ry:n kesäleiri järjestettiin tänä vuonna Rautavaaran Metsäkartanolla. Leiripaikkana paikka oli hieman suurempi kuin kahden aikaisemman vuoden Surkeejärvi, mutta eipä se juuri tuntunut leirin aikana vaikuttavan. Ihmiset, koirat ja toiminta sen leirin tekee. Ja oli muuten jälleen harvinaisen hyvä leiri. Sai tavata vanhoja tuttuja, mukaanlukien Aadan ja Beassin, joiden kanssa majoituttiin samoissa huoneissa. Uusiakin kasvoja oli paljon. Mutta jottei ihan valehdella, niin kyllä se leirin ohjelma oli aika huippua antia!
 |
| Mun ainoo kuva koko leiriltä, tunnelmia saapumispäivältä :) |
Luennot
Leirillä oli kaksi luentoa, paimennusluento ja luonnetestiluento. Paimennusluento oli hyvä ja siitä sain ihan hyvät muistiinpanot. Itsellä ei kuitenkaan sen suurempia resursseja tai kiinnostusta kyseiseen lajiin ole, joten en siitä niin hirveästi irti saanut.
Luonnetestiluento oli erinomainen ja todella hyödyllinen. Harmikseni luennoitsija (jonka nimeä en enää muista) kielsi tekemästä muistiinpanoja. Mielenkiinnolla kuuntelin ja yritin painaa päähäni mahdollisimman paljon asiaa. Antoisa keskusteluilta oli tämäkin ja sai jälleen paljon uutta ajateltavaa!
Haku
Rollen kanssa käytiin haussa kahdesti, ensimmäisenä päivänä Marja-Liisa Mäki-Ullakon ryhmässä ja viimeisenä päivänä Hertta Mikkosen ryhmässä. Rolle toimi kuin unelma, mikäköhän siinä on, että vieraat maalimiehet, vieras maasto ja ihan vierasta kaikki niin mun koira tekee paremmin kuin ikinä kotona! Otettiin sille alkuun pari irtonaista ilmaisua ja vitsit se haukkui hyvin. Sitten otettiin vielä pari maalimiestä ilmaisulla. Kehotukseksi saimme treenata ilmaisun ja hallinnan etsinnän tasolle. Etsintä on meillä se vahvin, koska sitä on tehtykin. Ilmaisussa ja hallinnassa oon ite ollut vähän arka treenaaja, mutta nyt kyllä lähdetään ihan uudella sisulla seuraaviin treeneihin. Ei se koira siitä huonoksi mene, jos se pari kertaa joutuu miettimään.
Hertan ryhmässä saatiin hyviä ilmaisun treenivinkkejä. Jälleen sille tehtiin alkuun irtonaista ilmaisua ja sitten pari maalimiestä. Loppuun kuitenkin harjoittelimme vielä ohjaajan ja tuomarin tulemista piilolle. Vedimme treenin överiksi kisatilanteeseen nähden ja Rollen piti haukkua maalimiestä, vaikka ihan vieressä lauma ihmisiä pelleilivät mielensä mukaan. Ja kyllä se hyvin haukkuikin.
Bea kävi myös kerran hakuilemassa Marja-Liisan ryhmässä. Silläkin homma luisti erinomaisesti ja meni piiloille tosi hyvin! Mä oon lueskellu William Halinin teoriaa ja ajatellu, että sillä vois kokeilla Bealle jotain. Samaan tyyliin tehtiin nytkin, tosin tallaukset olivat vähän enemmän ja vähemmän sinne päin. Kouluttaja ei itse tätä tyyliä kannata, mutta tunsi kuitenkin. Meitä kannustettiin kuitenkin jatkamaan tällä linjalla ja tekemäänkin ne tallaukset oikeasti kunnolla.
Esineruutu
Rollen kanssa olimme Hertta Mikkosen vetämässä esineruuturyhmässä. Aluksi teimme Rollelle yhden esineen niin, että veimme sen yhdessä ja tulimme kiertäen pois. Koska kotona oltiin tehty niin paljon onnistuneita suorituksia, uskalsin ottaa tauolla eli esineen viemisen ja Rollen oikean vuoron välissä alueella kävi yksi koira seikkailemassa. Helppo ei treeni ollut, mutta kyllä se siitä selvisi. Lopuksi teimme vielä toisen näin, mutta tauon jätimme pois ja "uutena juttuna" oli se, että Hertta tuli mukaan viemään esinettä ja itse en koskenut esineeseen ollenkaan. Tällä esineellä muiden koirien esineiden hajut vaikuttivat ja Rolle tarkasti reitilleen osuneet, mutta kuitenkin jatkoi sen jälkeen hyvin. Tämä oli erinomaista, sillä mistä sitä ikinä tietää, vaikka niissä paikoissa olisikin ollutkin jotain.
Meidän yhteen suurimpaan ongelmaan - jäljestämiseen - saatiin myös silmien avaus. Rolle lähti jäljestämään jälleen tulojälkeä pitkin ekalla kerralla ja kutsuin sen takaisin. Hertta kysyi, että miksi. Vastattuani hän neuvoi, että jos ei halua koiran jäljestävän, ei sitä kannata vientijäljen päältä lähettää. Tämä olikin erittäin hyvä huomio, jota en itse ollut osannut ajatella juurikaan.
Toko
Rollen kanssa teimme vahojen tokosääntöjen mukaisesti kokeenomaisen. Seisominen oli ainoa ongelma ja sitten keskityimme siihen sekä aamun että iltapäivän ryhmässä lauantaina. Lopulta saimme sen toimimaan, mikäköhän aivopieru lienee ollut. Aamun ryhmässä teimme kaukojakin, uuden alokkaan kaukot onnistuivat erinomaisesti. Sitten näytin namiohjatusti seisomisvaihtojakin. Maahan-seiso-vaihtoon saimme hyvän palkkausvinkin, koira palkataan seisomisessa namilla ohjaten takapainoiseen asentoon, jolloin fokus ei siirry liikaa eteen.
Bean kanssa teimme vanhoista liikkeistä niitä, mitä se osaa. Seuruuta, luoksaria ja jääviä. Maahanmeno oli Bean kanssa murheenkryyni, sillä ei vielä ihan niin varmat ole kuin Rollella ja se, mitä on viimeksi tehty, vaikuttaa paljon. Muistan kyllä Rolleltakin tällaisen vaiheen. Seuruussa oli hieman keskittymis- ja kontaktiongelmia sekä käännösongelmia. Näki kyllä, että liikaa ei olla treenattu. Iltapäivän treeniryhmän ryhmäharjoituksissa Bea oli mukana ja sillä meni muuten ihan hyvin, paitsi että se hieman sovelsi omiaan, esimerkiksi sillä oli jouset tassuissa eikä maassa tai vieressä odottaminen ollut ihan hänen juttunsa. Iltapäivällä Bealle tehtiin myös vauhtinoutoja, jotka menivät hyvin. Tyytyväisin olin kuitenkin siihen, että neiti oli paineeton, mistä kertoo se, että se pystyi leikkimään!
Leirinäyttely
Viimeisen päivän leirinäyttelyssä mun kaksi ei-niin-näyttelykoiraa pääsivät yllättämään. Bea oli narttujen eli ladyhaukkujen neljäs! Neiti ei meinannut suostua edes seisomaan, että ihan yllätyksenä oli. Mutta sijoituksen lisäksi positiivista olise, että Bea antoi tutkia itsensä hyvin ja vieraista ihmistä huolimatta ei edes yritänyt väistää!
Rolle taasen ei antanut tutkia, mitä vanhemmaksi tulee sitä varmempi on siitä, että häntä sopii ihailla välimatkan päästä. Seisoi ja liikkui kuitenkin hyvin ja lopulta mmeidät juoksutettiin urosten eli misterhaukkujen ensimmäiseksi. Tie vei BIS-kehään, jota voisi myös ohjaajien kuntokisaksi kutsua. Kehää kierrettiin uudestaan ja uudestaan ja lopulta ihan tosi isoksi yllätykseksi Rolle palkitiin BIS1-sijoituksella (ja isolla ruokasäkillä, jonka autoon ahtaminen teki tiukkaa)!
 |
| Leirinäyttelyn sijoitusten lisäksi Rolle palkittiin leirin Etevänä esine-etsijänä! |