Kiitos ja kuittaus 2015

Tehdäänpä vielä pieni aikamatka menneisyyteen. Eli kerrataan pikapuolin viimevuoden tapahtumat. Musta nää on tosi kivoja postauksia tehdä ja lukea, usein ei muistakaan kunnolla, mitä missäkin vaiheessa on tapahtunu. Joten hypätkäähän aikamatkalaivan kyytiin, aika tarkalleen noin vuoden taakse. Paluumatka taattu!

Tammikuu

Saatiin meille vihdoinkin lunta ja päästiin hiihtämään sekä hakuilemaan! Tai no hakuiluhan ei vaadi lunta, mutta hiihdossa se on aikas olennaista. Viime talvena meillä oli vielä säännölliset hakureenit, kun ohjaajalla ei ollut vielä vuorotyötä. Rolle siis hakuili vähän lisää ja Bea harjoitteli äänenkäyttämättömyyttä. Ollaan muuten jonkin verran edistytty tuossa äänenkäytössä Bean kanssa, koska enää se ei huuda ja lopettaakin kiellosta. Vaikka kyllä sitä ääntä edelleen tulee, varsinkin ruokakupilla...

Helmikuu

Helmikuussa vietettiin mun hiihtolomaa ja nähtiin Bean edellistä omistajaa ensimmäistä kertaa sitten Bean muuton. Rolle jatkoi hakutreenejä, mutta kuun lopulla Bea steriloitiin. Meille ei oo mitään negatiivisia vaikutuksia tuosta steriloinnista tullut. Paitsi se hormoniturkki. Uskokaa tai älkää, mutta Bealla on ihan jäätävä hormoniturkki! Kaikki, jotka on nähnyt sen ennen ja jälkeen steriloinnin päivittelee, että onpas turkki paksuuntunut. Tosin Bean tapauksessa en sanoisi että se on erityisen huono asia.

Maaliskuu

Kuva: Mainosstudio Sanna H

Bea sairaslomaili maaliskuussa ja huomattiin, että arkikin voi olla hauskaa. Valitettavasti sairasloma loppu kesken eikä se ikinä ehtinyt oppimaan toista temppuaan, tassun antamista. Eli se osaa edelleen tasan yhden tempun, koskea nenällä kättä. To do -listalla pitkään pyörinyt Bean omistajanvaihdoskin saatiin vihdoin hoidettua - tosin kiitos Kennelliiton, ei selviydytty ongelmitta (kannatti kattoa toi postaus, etin tässä yks päivä sitä Bean omistajatodistusta ja nyt vasta muistin, että sehän on mun sähköpostissa!).

Huhtikuu

 Pääsiäinen koitti huhtikuussa ja treffattiin Bean edellistä omistajaa toista kertaa. Samalla reissulla todettiin, että hitto, Rollehan ei ookaan toivoton tapaus toisten urosten suhteen! Sitä ei vaan saa päästää tutustumaan hihnassa. Bea pääsi kokeilemaan hakua ja Rolle täytti 6 vuotta! Päästiin tokon valmennusryhmään, mikä on ollut kyllä meidän pelastus. Ollaan opittu tosi paljon ja erityisesti oon oppinu sääteleen koirien tunnetiloja. Käytiin myös Katselmuksessa, jolloin oli myös kolmas kerta kun nähtiin Bean edellistä omistajaa.

Toukokuu

Toukokuussa elettiin kohtuullisen kiireistä aikaa, koska koulujen loppuminen nyt sattuu olemaan aina sellaista. Lähestyvä kesä, sulat kelit ja lämpimämmät ilmat räjähdyttivät ohjattujen treenien määrän käsiin, mutta niistä ei tullut kirjoiteltua blogiin sen enempää. Kirjoitin kesäsuunnitelmista ja näin jälkikäteen ihmettelen, miten olen jo tuossa vaiheessa tiennyt kesäsuunnitelmani noin hyvin. Mun normaali on sellainen, että Rovaniemen reissu suunnitellaan kolmea päivää ennen lähtöä ja Järvenpäähän lähdetään tarvittaessa vaikka päivän varoitusajalla.

Kesäkuu

Meni mun osalta töissä. Treenattiin kuitenkin aktiivisesti, koska säännöllinen työ, valoisat arki-illat ja niin edelleen. Käytiin myös Toko SM -kisoissa fiilistelemässä tunnelmaa, mukaan tarttui ainakin läjä treenikamaa... Kuun lopulla nähtiin jälleen Bean edellistä omistajaa, kun käytiin Belgierkkarissa ja belgipentuja pallottelemassa. Rolle kävi vielä luonnetestissäkin tuloksella LTE +174p. laukausvarma.

Heinäkuu

Olin heinäkuun aikana suunnilleen neljä päivää kotona... Hups. Mutta minkäs sille voi, kun on kaverit ympäri Suomea. Koirat pääsivät mukaan Lappalaisleirille ja tokokokeeseen, josta mukavat ALO2-tulokset molemmille. Lisäksi käytiin saaristoreissu, josta en olekaan kirjoittanut. Päällimmäisenä siltä reissulta jäi mieleen, että jos sinne mielii lähteä, kannattaa katsoa niiden isompien lauttojen aikataulut. Pikkulautat kulkevat kyllä 5 min välein, mutta isosta lautasta näät perävalot nyt ja pääset ite kyytiin kahen tunnin odottelun jälkeen. Ja niin, saaristossahan ei siis ole mitään tekemistä siellä lautta-asemilla odottelun ajaksi! 

Elokuu

Tän voi kiteyttää yksiin reeneihin, luota koiraan. Tää pitäis kyllä muistaa pitää mielessä jatkossakin! Nyt kyllä, kun ollaan otettu noita estenoutoja, niin oon saanut huomata, että mitä enemmän luotan siihen, sitä enemmän se yrittää. Elokuu meni kouluja aloitellessa ja arkirytmiin palatessa. 

Syyskuu

Mä mietin Bealle omaa lajia ja koin valaistuksen. Koska Bea ei haussa osoita mitään taipumuksia, en jaksa sitä lähteä sen kanssa vääntämään. Mutta jälki! Sen sanon, että koirasta kyllä näkee, kun se tekee Sitä Lajia. Jälkeä ohjatusti päästiin tekemään Ketunpolun pentuetapaamisessa, jossa ihailin myös belgejä. 

Lokakuu

Rolle ALO 197,5p/200p. KM

Niin ja siis kyl lokakuus oli esmes Bean synttärit  ja käytiin Bean edellisen omistajan luona, mut on tuo Rollen tokokoe kyllä sellainen, mikä melkeen nousee kuun kohokohdaksi. Koko vuodenkin kohokohdan kisassa se on hyvin vahvoilla.

Marraskuu

Rolle hyppää metrisen yli. Ei se ollutkaan niin mahdoton homma. Odotin tasamaanoudon perusteella paljon pidempää ja hankalampaa prosessia, mutta jätkä pääs yllättään! Treenattiin hyppynoutoa ahkerasti ja se oikeesti tykkää siitä. Vielä kun sais saman innon siihen kirottuun tasamaanoutoon...

Joulukuu

Aloitettiin joulukalenteri ja jätettiin se kesken. Elämän muut jutut vei mennessään ja hävettävän vähän ehdin ylipäätään mitään tekeen koirien kanssa. Jouluksi meno onneksi rauhoittui ja saatiin koirienkin kanssa nautittua toistemme seurasta. Sitten lähdinkin loppulomaksi vielä reissuun, tosin suurin osa reissusta meni kyllä vuoden 2016 puolelle.

Koko vuosi 2015 on ollut erittäin monipuolinen ja tapahtumarikas. Toivon, että vuodesta 2016 tulisi vielä parempi ja pystyttäis meneen ja tekeenkin enemmän. Joulukuusta vois ainakin olla helppo lähteä parantamaan, ihan vaan sillä et tekiskin noitten kahden kanssa jotain... Mutta eiköhän tämä elämän asioiden sekasotku tästä taas lähde aukeamaan, on se paljon jo nyt helpottanutkin. Eiköhän me saada nauttia täysin rinnoin myös vuodesta 2016!

Lapinkoiraheijastimia

Minulla on ollut perinteenä joka vuosi lähettää Rollen kasvattajalle jokin muistaminen jouluna. Tänä vuonna tämä viivästyi pahasti ja olen sillä asialla vasta nyt. Perinteeksi on muodostunut, että muistamisessa on jokin lapinkoira-aihe ja tietenkin omin pikku kätösin tehtynä. Mietin tänä (tai no viime) vuonna pääni puhki, että mitäs tässä nyt oikein keksisi. Nyt sitten pari päivää sitten välkähti päässä idea: heijastin! Ja niin tartuin tuumasta toimeen.

Ideanahan tämä on varsin simppeli, mutta ehdottomasti käyttöesine ja vielä todella siistin näköinenkin! Rollen omasta siluetista siis tehty, eikö yhdennäköisyys olekin huomattava! Ulkonäön lisäksi näitä yhdistää lapinkoiraan eräs toinenkin piirre. Ovat meinaan aina valmiita lähtemään ulos ja niiden mukaan ottaminen muuten kannattaakin todella!

Mikä maksoi vuonna 2015?

Viime vuoden aikana pistin kaikki (tai ainakin melkein kaikki) koiramaiset kulut ylös. Veikkaan, että tuolta jotain puuttuukin, tai ihan varmasti puuttuu, mutta en kuollaksenikaan muista, minä kuukautena ollaan joku tietty juttu ostettu ja paljonko se on maksanut. Kuluja kirjatessani Mikä maksaa?-sivulle, päällimmäinen ajatus oli se, että vuodesta on selvitty melko hyvin. Eihän euron tai kahden panostus nameihin ole juuri mitään ja kaksi ja puoli euroa haussa käytettäviin palkkapurkkeihin on ihan pikkusumma.

Niin vai oliko sittenkään...

Kokonaissumma 2 327,29€ kyllä pöyristyttää, ja kun otetaan huomioon ne kulut, jotka olen unohtanut, pyöritään kahdessa ja puolessa tonnissa suunnilleen. Ei niihin noin paljon voinut upota! Enkä mä edes uskonut, että mulla on ollut noin paljon rahaa käytettävissä! Suurimmat kuluerät olivat tarvikkeet ja ruoka. Terveyteen meni myös kohtuullisen paljon rahaa, lähinnä Bean steriloinnin takia. Kulutuksen kannalta pahimman kuukauden olen merkannut punaisella ja parhaan vihreällä. Valitettavasti noita korkeamman hintatason kuukausia on hieman enemmän kuin matalamman hintatason...

NOIN PALJON! Etkä ees ostanu koko rahalla herkkuja!

Ruokakustannuksista saisi helposti noin kolmasosan pois, koska äiti haluaa itsepintaisesti ostaa ihmislaatuista jauhelihaa (koska silloin voidaan tarvittaessa käyttää sitä ihmisten ruoanlaittoon. Tilanne on kuitenkin paljon useammin se, että koirien liha on loppu...) ja lihan kustannukset tippuisivat huimasti vaihtamalla koirille tarkoitettuun lihaan. Mutta niin kauan, kun äiti maksaa, saa maksaa ihan rauhassa.

Tarvikkeet. Niin, ne tarvikkeet. Luulin, nimenomaan luulin, olleeni maltillinen. Olisi toisaalta taas mielenkiintoista saada tietää, mikä olisi ollut summa vuosi tai kaksi sitten, koska silloin oikeasti käytin vielä paljon enemmän rahaa tarvikkeisiin... Toisaalta taas panostin vuoden aikana määrän sijaan laatuun ja ostin esimerkiksi Bealle kunnon vetovaljaat yli 50€:lla, kun ihan hyvät olisi saanut puolet halvemmalla.

Harrastuksien kulut ovat toisaalta... korkeat, mutta toisaalta matalat. Pelkkä lappalaiskoiraleiri vie tuosta noin puolet. Alunperin mulla oli hankalaa päättää, otanko koko leiriä mukaan laskelmaan, koska leiristä maksettiin vain majoitus eli käytännössä mun osuus. Lopulta päätin ottaa sen mukaan, koska enhän mä olisi ilman koiria sinne lähtenyt. Muiden harrastuskustannuksia seuranneena omat kustannukseni ovat vähäiset, sillä minulla on käynyt erittäin hyvä tuuri. Täällä reenaa sekä tokoa että hakua ilmaiseksi. Yksi tokokurssi käytiin, kuudelle kerralle kokonaishinta oli huikeat 15€ ja kun täällä päin saa ottaa molemmat koirat samaan hintaan niin mikäs siinä. Joulukuussa vuokrattiin kavereiden kanssa halli ja siitä tuli omaksi osuudeksi 13€, millä saatiin treenata ko. päivänä kokonaiset tunti ja kymmenen minuuttia. En valita harrastusmahdollisuuksista, en.

Ei mua haittaa, et käytit Beaan enemmän, mä oon koira
enkä kato rahaa vaan sun rakkautta.

Ennen kululaskentaa arvioin, että kulut menee noin puoliksi omista rahoista ja jonkun muun rahoista. Lopulliset luvut puoltavat tätä päätelmää, vaikka (Bean steriloinnin johdosta) erityisesti Bean potti muiden maksamana onkin suurempi. Kokonaisuudessaan Beaan upposi enemmän rahaa, yli 1400 euroa, kun taas Rollesta selvittiin vain 900 eurolla. Eroa selittää Bean sterilointi sekä se, että vuoden alussa Bealla oli tarvikkeina kaksi kuppia, kaksi pantaa, valjaat, hihna ja heijastinliivi. Sille tuli siis ostettua esim. häkki, Rollelle ei, koska Rollella on jo.

Ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu ehdottomasti tarvikkeet-osuuden pienentäminen ja sieltä sitten rahan siirtäminen esimerkiksi Rollen puuttuviin terveystarkastuksiin sekä harrastuskuluihin. Aion ehdottomasti jatkaa kulujen kirjaamista myös tänä vuonna. Palataan taas vuoden päästä raha-asioihin!

Tokotreeneistä

Erittäin pitkältä joulutauolta palattu elävien kirjoihin myös treenien osalta, kun suuntasimme tänään kulkumme kohti treeniryhmän hallivuoroa. Mukava sunnuntai-ilta tuli siellä vietettyä, hyvässä seurassa luonnollisesti. Tunnelmaa masensi vain ääretön nälkä, miten niin allekirjoittanut ei tarvitse evästä, kun juuri ennen lähtöä söin. No, jospa ens kerralla muistais omankin ruokahuollon.

Treenit alkoivat mun osalta Rollen kanssa. Lämppälenkin kautta esteille. Ensin tehtiin kolmesti metrinen hyppy, meni hienosti yli joka kerralla. Kouluttajalta saatiin vinkki, että noutokäskyn saa sanoa silloin, kun koira on esteen päällä. Koiraan se ei vaikuttanut mitenkään, mutta helpottaa omaa hommaa ku ei tarvii kieltä vääntää. Olemme tähän mennessä tehneet takapalkalla ja aloimme nyt häivyttää sitä. Ekalla ja vikalla oli palkat odottamassa itteni takana, tokallakin annoin Rollelle luvan mennä syömään, mutta eihän siellä mitään ollut! Hyvin Rolle haki myös vinoon mennyttä kapulaa ja palautti hypyn kautta. Riittävän putkiaivo uros niin helpottaa homma, koska ei ees käy tuon otuksen pienessä mielessä, että tulis kiertäen takasin (tai sit se vaan tykkää hyppäämisestä niin paljon, et haluu hypätä joka tapauksessa).

Metriseltä hyppyesteeltä siirryimme a-esteelle, joka oli jälleen agilityn este. Hallilla kun ei ole pk-hyppyestettä niin pitää tyytyä kakkosvaihtoehtoon. Hyvin haki siitäkin, ei ongelmaa. Toisella toistolla meinas taas aksatausta puskea takaa ja haki jo pysäytystä kontaktille, kunnes muisti, että ai hitto, tästähän saikin tulla ilman pysäytystä läpi.

Välissä käytiin pieni lenkki, kun odoteltiin, että treenikaveri saa oman osuutensa treenattua. Siitä taas hyppyesteelle, jatkettiin takapalkan häivyttämistä onnistunein tuloksin. Jälleen ekalla ja kolmannella palkka takana, tokalla muistin itekin, ettei sielä mitään palkkaa ole. A:llakaan ei mitään ongelmaa ollut, hienosti haki ja palautti. Hypyllä meinaa luovutuksessa mälvää kapulaa, mutta a:lla tätä ongelmaa ei esiinny. A:lla esiintyi mälvämistä vielä viime kerralla, nyt menty siltä osin eteenpäin. En vielä jaksa ottaa stressiä tuosta mälvämisestä, jos vaikka sattuis meneen itekseen ohi. Oli muuten omaltakin osalta kehitystä tapahtunut, en heittänyt kuin kahdesti kattoon! Viimeks kun oli tilanne, että ite heitin varmaan kaks kolmesta päin estettä tai kattoon...

Rollelle tehtiin a-esteen jälkeen vielä eteenmenoja. Kaveri vei palkkapurkin eteen, ei muuten näkyny mihkään ku seinä oli saman värinen ku purkki! Meinas Rollelta loppua usko kesken, että missä se purkki nyt oikeen on, mutta lopulta löys pienen vauhdin hidastumisen jälkeen purkkinsa ja palkkansa. Oli siis juuri sopiva opetusvaiheen etäisyys, antoi hieman haastetta ja koira sai juuri oikeassa vaiheessa vahvistuksen toiminnalleen. Meni vielä ihan nätisti maahankin, kunhan oli syönyt palkkansa ensin.

Bean kanssa tehtiin perusasennossa pyörimistä, ilmeisesti hieman vieraampi ympäristö haittasi, koska ei tehnyt yhtä hyvin kuin kotona. Kapulan pidot taas onnistuivat hyvin, pitäis varmaan kohta jotain käskyjäkin liitellä sinne. Tällä hetkellä tilanne on se, että Bea tekee kapulan pidon kyllä koetasoisesti, mutta käskyt puuttuvat. Tehtiin myös hieman jääviä, istuminen luonnollisesti hankalin, koska ei olla sitä paljoa tehty. Mutta taitotasoon nähden meni hyvin.

Yhteistreenissä molemmat tekivät omalla vuorollaan paikkamakuun ja paikkamakuuseen liittyviä käskytyksiä. Rolle oli taas sitä mieltä, että ei hän nyt oikeen jaksais nousta ylös, mutta toisaalta ei olla lokakuun kokeen jälkeen tehty niin voidaan laittaa sen piikkiin. Bealla taas oli päinvastasta ongelmaa, pieni elohiiri ei ois halunnu pysyä missään asennossa. Itse paikkamakuu sen sijaan onnistui vallan mainiosti, neiti vaan tapitti mua herkeämättä.

Rolle pääsi myös tekemään seuruuta muiden koirien kanssa samaan aikaan. Hienosti jätkä seuras, vähän välillä saatto vilkasta ohitettavaa, mutta antoi olla. Ei edes ollut hihnassa, joten oon jätkästä tosi ylpee. Henkilöryhmä taas ei sitten mennytkään niin hyvin. En mä tiedä, mikä sille tuli, ollaan kumminkin sitäkin reenattu. Paineistu ihan hirveesti ja jäi jälkeen. Päätin sitten lopettaa reenin siihen, että vain rennosti käveltiin henkilöryhmän läpi. Pitänee taas alkaa kiertelemään puita sun muita, että muistuu mieleen et se ei oo katastrofi, kun liikutaan jonkun vieressä.

Alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että Rolle voisi sittenkin päästä siitä hakukokeen tottisosuudesta läpi. Lopulliset viilaukset vielä puuttuvat, mutta aikaa on reilusti. Pitäis ottaa itteensä niskasta kii esineiden suhteen... Bean kanssa pitäis jaksaa tehä paljon kaikkia alkeita kotona. En jaksais, mä vaan haluisin tehä hienoja isoja liikkeitä! Mut ei auta itku markkinoilla, taidanpa tästä painua antamaan koirille ruoan.

Vastauksia kysymyksiin

Marraskuun puolella annoin teille mahdollisuuden kysellä meiltä kysymyksiä. Tarkoitus oli tehdä näistä vastauksista yksi luukku joulukalenteriin, mutta kun en sitä joulukalenteria ehtinyt tekemään niin ei sitten tehtykään. Nyt saatte kuitenkin vastaukset kysymyksiinne.

Minkä rotuinen olisi seuraava koirasi, jos lapinkoiraa ei lasketa? Miksi?

Oon oikeesti ihan vakavissani miettiny belgianpaimenkoira tervuerenia. Näen, että se olisi sopiva mun käyttötarkoitukseen harrastuskoirana. Ei lapinkoirissakaan sillä saralla mitään vikaa ole, mutta kyllä belgit pyörii vähän eri luokassa kuin lappalaiset. Ja belgeistä nimenomaan tervueren, koska nään sen parhaana just mun käyttötarkotukseen sekä ulkonäkö nappaa eniten.

Mitä koiraharrastuslajia haluaisit joskus harrastaa?

Vinttikoirien juoksukilpailut. Vinttikoira on sellanen sitten joskus -ikuisuushaave ja jos/kun sellainen tänne astelee niin kyllä sitä pitää ainakin kokeilemassa käydä.

Mitä mieltä olet koiranäyttelyistä?

Idea on mainio, koota koiria yhteen ja arvioida niistä paras. Nykyaikana kuitenkin rotumääritelmiä mielestäni ylitulkitaan ja keskitytään ääriominaisuuksiin. Ne eivät enää palvele alkuperäistä käyttötarkoitustaan kovinkaan hyvin ja tähän pitäisikin saada parannus. Näyttelyissä on ihan mukava käydä, jos sielä on hyvää seuraa ja koira nauttii. Rolle ei nauti ja siks oon päättänyt, että se ei mene enää muualla kehään kuin Lappalaiskoirien kesäleirillä. Bean kanssa pitäisi varmaan jossain vaiheessa ryhtyä epätoivoiseen harrastus-H:n metsästykseen.

Kiinnostaisiko sinua kasvattaa koiria? Jos kiinnostaa, niin minkä rotuisia koiria?

Kyllä kiinnostaisi. Siitä lähtien, kun olen koiramaailmassa syvemmin ollut mukana, on kasvattaminen kiinnostanut. Tällä hetkellä suurimmat intressit on lapinkoirissa, koen, että mulla olisi niille jotain annettavaa. Muitakaan rotuja en oo poissulkenu, mikäli tulee tilaisuus kasvattaa ja näen, että mulla on jotain annettavaakin sille rodulle.

Millaisia tavoitteita sinulla on tokossa Bean kanssa? Entä Rollen?

Näin lyhyen aikavälin tavoitteena olis päästä Bean kanssa uusilla säännöillä kokeeseen. Mä tiedän, että koirassa on potentiaalia vaikka mihin, mutta tällä hetkellä oma motivaatio on aika maassa. Yhtenä syynä varmasti se, että oon tottunut hyvin erilaiseen Rolleen, joka tekee aina kaiken rauhassa, mutta pilkuntarkasti. Bea taas on enemmän sellanen vauhtia lasiin ja rakastan maailmaa niin eiköhän siitä hyvä tule, vaikka tekiskin vähän sinne päin. Pidemmälle aikavälille en osaa mitään täsmällisiä tavoitteita laittaa muuten kuin sen, että tehdään töitä ja edetään aina mahdollisuuksien mukaan.

Rollen kanssa taas tavoitellaan nyt ensalkuun TK1:stä, kaks puuttuvaa ALO1:stä ei oo kiven takana muuten kuin kyytien osalta. Myös muissa luokissa olisi kiva kisata ja mahdollisesti pärjätäkin, mutta ainakin ensi vuoden tavoitteet painottuu enemmän PK-puolelle, joten en osaa sanoa tokon osalta Rollellekaan mitään pidemmän aikavälin tulostavoitetta. 

Haluaisitko joskus kouluttaa muita koiria ja koiranohjaajia?

Olisihan se ihan mielenkiintoista kokeilla. Nään kuitenkin, että ensin pitäis kerätä vielä vähän enemmän kokemusta erilaisista koirista. Ehdottomasti suurimpana haasteena näkisin koulutusohjaajan hommassa sen, että mun olisi erittäin vaikea antaa muiden tehdä mun puolesta... Silti tää vois olla sellanen itsensäkehittämisjuttu ja jos ei muuta niin ainakin mielenkiintoinen mahdollisuus.

Oli ihan mukava vastailla näihin teidän kysymyksiin, kiitos kaikista kysymyksistä! Pahoittelen postauksen kuvattomuutta, mun kone ei tällä hetkellä halua tunnistaa kameraa. Yritän saada sen pian toimimaan, jotta saisitte ihailla joskus kuviakin.

Ei me ollakaan kuolleita

Täällä taas, hengissä ollaan. Omaksikin ikäväksi joulukalenterin jouduin katkaisemaan, koska muu elämä ja sen asiat ajoivat kyllä blogin ohi. Nyt on vihdoin joulukuun sotkut ohi ja lomareissultakin kotiuduttu. Beakin oli sitä mieltä, että ikinä et enää lähde mihinkään vaan rapsutat mua ja minähän muuten painaudun suhun kiinni! Ymmärtäähän sen, kun hieman reilu viikon olen ollut pois kotoa.

Nyt kuitenkin yritän päästä taas blogin päivittämisen tahtiin kiinni, homma mukavoitui huomattavasti, kun sain joululahjaksi tietokoneen. Pikkuhiljaa puran tästä julkaisemattomien postausten sumaa ja ideoita uusiinkin postauksiin on vaikka millä mitalla. Kuulemisiin!